Min%C3%A4.jpg

Kävin taidelukion Kuopiossa, soittimeni oli viulu ja kävin rumpu- ja laulutunneilla Lukiossa psykologia oli lempiaineeni. Muistan, että minulla oli kerran illalla niin levoton olo ennen koetta, että menin ravintolaan juomaan oluen ja lukemaan kokeeseen. En edes harkinnut, että olisin pyrkinyt yliopistoon lukemaan psykologiaa. Menin terveydenhuolto-oppilaitokseen opiskelemaan mielenterveydenhoitajaksi. Jos katsoo psykologien työtä niin siinähän ei ole mitään käytännönläheistä. Istutaan toimistossa keskustelemassa tai tekemässä standardisoituja testejä. Mielenterveydenhoitaja työsketelee vapaammin ja käytännönläheisemmin. 

Mutta en minä mielenterveydenhoitajakaan ole, ei minulla ole tutkintoa. Lopetin opiskelun 1/2 vuotta ennen valmistumista. Koulutus kesti silloin 2 vuotta. 

Yliopistossa opiskelin sivuaineena psykologiaa aineopintoihin asti

En koskaan ole ollut hyvä tekemään kuvia. Isäni mielestä kuvien tekeminen oli kuin huumetta. Lopetettuaan ryyppäämisen, hän alkoi maalata tauluja. Enimmäkseen Dalijäljennöksiä. Se oli oikeastaan aika noloa. Että hän ei kyennyt tekemään mitään omaa. 

Dali.jpg

Yliopistossa tein myös yhden opintojakson kriminaalisosiologiaa sekä rasismin sosiologiaa. Ne menivät hyvin. Pidin yliopisto-opinnoista. Kävin pyrkimässä ylioppilasteatteriin, mutta en onneksi päässyt sisään. Se aika säästyi opiskelemiseen. Tein töitä opiskeluajan. Myin puhelimessa lehtiä. Se oli opettavaista, koska piti olla sinnikkäämpi kuin mitä normaalielämässä olen.